Rikkakasvien torjunta
Rikkakasvit ovat työllistävä ja harmittava riesa kasvimaan hoitajalle. Pidäthän huolen, etteivät palstallasi kasvavat rikat karkaa naapurin puolelle.
Miksi näitä rikkakasveja on tärkeä torjua? Ne vievät tilaa, ravinteita ja vettä hyötykasveilta. Lisäksi ne runsaalla kasvustollaan varjostavat niitä.
Juolavehnä
Kuuluu yleisimpiin ja sitkeimpiin kasvimaan monivuotisiin rikkakasveihin, leviää siementen ja juuriston avulla.
Näin torjut
- Aikaisin keväällä
- Kun maa on sulanut, talikolla kääntäen kerätään juuret ja juuren palat tarkasti pois. Nämä voit kuivattaa auringossa ja kuivaamisen jälkeen kompostoida. Tai laittaa mustaan jätesäkkiin vuodeksi pariksi mätänemään, minkä jälkeen kompostiin.
- Kesäaikaan
- Viljellyillä alueilla ei kannata kaivella. Rivivälejä harataan ja kitketään. Jos juolavehnää näkyy, se leikataan ja käytetään katteena tai kompostoidaan. Tämän joutuu tekemään usein, sillä se on nopea kasvamaan. Näin juolavehnä ei pääse voimistumaan. Erityisen tärkeää on leikata ennen kuin se kukkii ja pääsee siementämään.
- Sadonkorjuuaikaan
- Syksyllä maata voi taas kääntää kuten keväällä ja kerätä juuret pois.
Nämä toimenpiteet toistetaan vuosittain. Tuloksia syntyy, kun olet ahkera!
Pahoin rikkaruohottuneen ja hoitamattoman maan koneellinen muokkaus onkin sitten kaksipiippuinen juttu. Maa kuohkeutuu, mutta jos silppuuntuneita juuren paloja ei huolellisesti kerätä, on edessä pitkäaikainen urakka. Viljely ja maan hoito on aloitettava heti muokkauksen jälkeen, silloin juolavehnä ja muut rikkakasvit on helpompi poistaa.

Kesannointi
Juolavehnää, kuten muitakin monivuotisia rikkakasveja voi myös hävittää peittämällä alueen pressulla, sanomalehdillä, pahvilla tai muulla sellaisella vuodeksi tai pariksi.
Tämä onkin helppo homma maa-alalla, jossa ei kasva monivuotisia istutuksia, kuten perennoja tai marjapensaita. Pahoin rikkaruohottuneet perennat on parasta kaivaa ylös keväällä tai syksyllä, puhdistaa maa ja kasvit rikoista ja istuttaa takaisin. Marjapensaiden alusta on kitkettävä aikaisin keväällä huolellisesti ja katteen laittaminen tukahduttaa rikkojen kasvua ja kuohkeuttaa maata. Kovasta ja kuivasta maasta on hankala poistaa juolavehnää juurineen.
Vuohenputki
On juolavehnän tavoin sitkeähenkinen ja leviää juuriston ja siementen avulla. Rönsyjuurakko katkeilee helposti, ja juuren paloista tulee taas uutta kasvua.
Torjutaan kuten juolavehnäkin.
Vuohenputkea voi jättää valvotusti (halutessaan) johonkin kasvimaan nurkkaan kasvamaan. Sen lehtiä voi käyttää ravinnoksi.
Peltokorte
Peltokortteesta on vaikea päästä eroon, koska sen musta, sitkeä ja voimakas juuri kasvaa todella syvälle maahan.
Syys- ja kevätmuokkauksen aikana näitä juuria voi kaivella pois, sen minkä saa. Kesäaikaan ahkera haraaminen, ja maaversojen järjestelmällinen leikkaaminen tai kitkeminen auttavat pitämään kortekasvuston kurissa.
Mutta peltokortteesta voi myös olla hyötyä. Tuoreista tai kuivatuista kortteista voi tehdä peltokortekeitettä, joka torjuu esimerkiksi härmää, harmaa- ja lehtihometta.
Peltokorte sisältää piitä, jonka avulla kasvit selviävät paremmin sienitaudeista.
Itse laitan kitkemäni kortteet ihan vaan kasvipenkkien päälle, niin kuin muutkin rikkakasvit, katteeksi.


Peltokierto, karhunköynnös
Kaunis, ohutvartinen ja suippolehtinen köynnös, jolla valkeat tai vaaleanpunaiset torvikukat. Kietoutuu tukahduttaen kasvien ympärille.
Aikaisin keväällä kitke talikon avulla juuristo. Kesällä kitke/leikkaa kasvusto matalaksi. Jos näet sen kiertyneenä esimerkiksi pensaan oksistoon, leikkaa poikki tyvestä.
Voit myös kokeilla tukahduttaa peltokierron kylvämällä sen kasvustoon puna-apilaa.
Rikkanenätti
Kuuluu ristikukkaisiin. Juuristo on ohutta ja monihaaraista, nenätti leviää sen avulla. Yritä poistaa juuret tarkkaan keväällä. Kesällä poista nenätti käsiharalla varovasti, älä haraa, haraaminen levittää kasvia tehokkaasti.
Jatkuva, sinnikäs kasvuston leikkaaminen auttaa, juuriston vararavinto loppuu ja kasvu tyrehtyy, näin toivotaan.
Syksyllä voit taas uusia juuriston poiston. Hävitä nenätin juuristo todella huolellisesti, mieluiten sekajätteenä.


Pelto-ohdake
Kun pelto-ohdake saa kasvimaalle kunnon kasvuston, on siitä vaikea päästä eroon. Pelto-ohdakkeella on syvälle menevän paalujuuren lisäksi maanalaisia juuriversoja. Se levittäytyy juuristonsa avulla tehokkaasti.
Pelto-ohdaketta ei kannata päästää kukkimaan, koska se leviää nopeasti siemenhahtuvien avulla ympäristöön. Viimeistään nuppuvaiheessa kannattaa kasvi katkaista. Kukattomat varret voi hyvin kompostoida.
Kasvun kurissa pitämiseksi haraaminen, taimien kitkeminen ja alasleikkaus ja muokkauksen yhteydessä juuriston huolellinen pois kerääminen ovat yksi keino.
Myös vuoroviljelyä ja tiheää viherlannoituskasvustoa voi kokeilla.
Peltovalvatti
Kuten pelto-ohdakekin, kasvattaa valvatti paalujuuren ja vielä tukevan vaakasuoran juuriston, josta kasvaa runsaasti versoja.
Valvatin lehdet ovat piikkilaitaiset, kukat muistuttavat voikukkaa. Kasvaa jopa puolitoistametriseksi. Kasvissa on runsaasti maitiaisnestettä.
Leviää tehokkaasti juuriston sekä kukkimaan päästyään lenninhaivenillisten siementen avulla.
Torjuntakeinot samoja kuin pelto-ohdakkeellakin, myös olkikatetta voi kokeilla.


Voikukka
On näistä kolmesta helpoin torjuttava. Voikukan voimakas juuri kasvaa suoraan alaspäin, sen voi poistaa voikukkaraudan avulla. Tai maan muokkauksen yhteydessä kerätä juuret pois.
Voikukka leviää vain siementen avulla. Siksipä on tärkeää kerätä kukkineet kukat ennen kuin ne muuttuvat hahtuvapalloiksi ja siemenet lentävät ympäristöön.
Voikukkaa käytetään monin tavoin myös ravinnoksi. Kaikki kasvin osat ovat syömäkelpoisia.
Yhteenveto rikkakasvien torjunnasta
- Muokkauksen yhteydessä poistetaan juuret
- Kasvimaan ahkera haraaminen
- Rikkakasvien pois kitkeminen ennen kukintaa
- Multaus, esim. peruna, herne, papu
- Viljelykierto
- Tiheään kylvetty viherlannoituskasvusto
- Katteiden käyttö, marjapensaille hake, ruohovartisille viherkate. Oljet.
Kun muistetaan, että maassa on siemenpankki, joka voi olla aivan ehtymätön, niin rikkakasvien torjunta voi tuntua loputtomalta. Mutta ei hätää, ahkerasti työskennellen huomaat, että vuosi vuodelta helpottaa.
Ja mitäpä siellä kasvimaalla tekisi, jos ei olisi kitkemistä ja haraamista. Työnsä jäljestä voi hyvin iloita. Sitä paitsi kitketyt rikkakasvit ravitsevat ja muhevoittavat maata maatuessaan.
Varmaan huomasitte, että kaikki rikkakasvit, joiden torjunnasta kirjoitin, ovat monivuotisia. Ja niistäkin vain murto-osa, mutta kaikkiin rikkakasveihin auttavat edellä mainitut torjuntakeinot.
Lähteet ja lisätietoa
- Piirainen, Mikko & Piirainen, Pirkko & Vainio, Hannele: Kotimaan luonnonkasvit. WSOY.
- Lehtonen, Ulla: Ullan puutarha- ja viljelyvinkit. WSOY.
- Kervinen, Ulla & Paakkunainen, Ulla: Puutarha pienellä palstalla. Tammi.
- Rikkaruohojen poisto
- Puutarhan parhaaksi Facebook-ryhmä, Leena Luoto